Puukarin Pysäkillä nautitaan luonnonrauhaa ja karjalaista luomuruokaa

Puukarin Pysäkki tarjoaa infoähkystä kärsivälle nykyihmiselle hetken hengähdyksen aktiviteettien tulvasta. Pohjois-Karjalassa sijaitseva majatalo houkuttelee asiakkaita luonnonrauhalla ja itäsuomalaisella luomuruoalla.

Puukarin Pysäkki on toiminut pian 30 vuotta Puukarin kylässä Valtimolla. Nykyisen yrittäjän Anni Korhosen vanhemmat Anita ja Heikki Ovaskainen perustivat vuonna 1991 luomutilansa yhteyteen majatalon, jonka ravintolan tarjonta perustui kestävästi tuotettuihin luomuraaka-aineisiin ja pohjoiskarjalaiseen ruokakulttuuriin. Samoilla eväillä mennään yhä.

Puukarin Pysäkin emäntä on sydänjuuriaan myöten paikallisen ruokaperinteen puolestapuhuja. Hän korostaa, että Itä-Suomessa on aina osattu tehdä ruokaa luonnon antimista, ja niinpä Puukarin menussa keskeisessä asemassa ovat riista ja kala sekä metsän marjat, sienet ja yrtit. Myös juurekset ja piirakat ovat tärkeä osa itäsuomalaista keittiötä.

– Meillä on äärimmäisen rikas ruokakulttuuri, joka perustuu uunissa hauduttamiseen ja luonnontuotteiden monipuoliseen käyttöön. Venäläisestä ruokakulttuurista on otettu vaikutteita esimerkiksi hapattamisessa. Näistä voi ammentaa tosi paljon, Anni Korhonen taustoittaa.  

Hänelle on tärkeää myös ruoan sesonginmukaisuus: esimerkiksi uusia perunoita ei Puukarin Pysäkillä syödä alkukesästä, koska silloin ei vielä ole niiden aika. Tuontiraaka-aineita menusta löytyy vain kaksi kertaa vuodessa: pääsiäisenä appelsiinia ja jouluna riisistä keitettyä puuroa.

Raaka-aineet paikallisilta tuottajilta

Itsestään selvä asia Puukarin Pysäkin keittiössä on myös luomu. Kun Pysäkki aloitti toimintansa, lähes kaikki ruoan raaka-aineet saatiin tilan omilta luomupelloilta. Nykyään tarve on suurempi, ja pelloilla kasvatetaan luomuruista ja -kauraa ravintolan tarpeisiin. Muiden raaka-aineiden saamiseksi Anni Korhonen on rakentanut hankintaverkoston, johon kuuluu lähialueiden tuottajia, kalastajia ja metsästäjiä.

– Täälläpäin maata suomalaisia luomutuotteita on heikosti saatavilla tukuista tai kaupoista. Pohjois-Karjalassa tuotetaan paljon luomua, mutta helsinkiläisille ravintoloille luomutuotteiden hankinta on helpompaa, hän huomauttaa.

Korhonen kertoo haluavansa tarjota asiakkaille luomua, koska se on maukasta ja kestävästi tuotettua ruokaa. Hänelle itselleen, luomutilan kasvatille, se on päivänselvä asia. Asiakkaille luomusta tulee kerrottua ruokaa tarjoiltaessa.

– Enemmänkin pitäisi varmaan kertoa ja antaa sen näkyä kaikissa tarinoissa, mutta olen oppinut käyttämään luomu-sanaa hyvin harkitusti. Äiti laittoi aikanaan lehti-ilmoitukseen, että meillä tarjotaan ”luomuruokaa”, ja silloinen luomutarkastaja tuli lankoja pitkin ja sanoi, että ei noin saa sanoa, Korhonen muistelee.

Asiakkailta luomun käytöstä tulee positiivista palautetta. Erityisesti kiitosta saa luomusiemenvoi ja oman tilan jauhoista tehty luomuruisleipä – palautteen mukaan se on ”maailman parasta”.

Luomua kolmen tähden edestä

Portaat luomuun -ohjelmaan Puukarin Pysäkki on kuulunut ohjelman alusta lähtien eli vuosituhannen vaihteesta, ja on sen korkeimmalla tasolla eli kolmen tähden luomuravintola. Korhonen kertoo, että ja luomutuotteita on mukana kaikissa tarjottavissa ruokalajeissa. Luomun käyttöaste on yli 90 %.

– Sen korkeampi se ei meillä oikeastaan voi olla, koska käytämme paljon luonnonkalaa ja riistaa kuten hirveä, karhua, jänistä, majavaa ja sorsaa. Ne eivät voi olla luomua, hän toteaa.

Jopa osa Puukarin Pysäkin käyttämistä luonnontuotteista on luomua, sillä lähistöllä on luomukeruualueeksi sertifioitua metsää. Anni Korhonen on innostunut yrteistä, joita hän kerää sekä metsästä että puutarhasta. Hänen erikoisosaamistaan ovat yrttihaudukkeet.

– Käytän yrttejä kuusenkerkästä vuohenputkeen ja kaikkea siltä väliltä. Talvea varten kuivatan niitä, koska se on ekologisempaa kuin ryöppääminen tai pakastaminen.

Tarjolla passiviteetteja ja yöunta

Puukarin Pysäkki palvelee vuosittain noin 4 000 asiakasta; heitä tulee sekä Suomesta että ulkomailta aina Etelä-Koreaa myöten. Normaaliaikoina yritykset ja pienryhmät muodostavat noin kolmasosan Pysäkin asiakaskunnasta, mutta koronakaudella markkinointikin on suunnattu vain yksityisasiakkaille.

– Kun on ollut samalla paikalla 30 vuotta, asiakkuuksissa on jo jatkuvuutta, matkailuyrittäjä huomauttaa.

Pysäkin brändi ja julkisuuskuva on tarkkaan harkittu, ja keskeinen markkinointikanava on sosiaalinen media. Tärkeää on myös näkyminen matkailualan vaikuttajahenkilöiden viestinnässä. Pohjois-Karjalan korpeen asiakkaiksi ei tavoitella massoja, vaan ihmisiä ja yrityksiä, joiden arvomaailma kohtaa Pysäkin omat arvot. 

– Dallaspulla-asiakas ei tänne tule, sillä pysähtyminen on se kokemus, jonka haluamme tarjota. Minussa on sen verran maailmanparantajaa, että haluan parantaa myös ihmisiä, Anni Korhonen kuvailee.

Hyvä ruoka on tärkeä osa pysähtymisen kokemusta, ja lisäksi tarjolla on lähinnä luontoa, saunaa ja hyvää unta. Lähistöllä on kaksi kansallispuistoa, Tiilikkajärvi ja Hiidenportti, joissa halukkaat voivat purkaa energiaansa vaeltamiseen. 

– Emme tarjoa asiakkaille aktiviteetteja, vaan passiviteetteja: meillä ei tarvitse tehdä mitään! Hiljattain sain ihanaa asiakaspalautetta, kun nuoret vanhemmat kertoivat 2,5-kuukautta vanhan vauvansa nukkuneen täällä elämänsä pisimmät yöunet, Anni Korhonen hymyilee.

Teksti: Minna Nurro
Kuvat: Puukarin Pysäkki ja Hannele Hakala

Lue lisää www.puukarinpysakki.com

Puukarin pysäkki kutsuu ihmisiä pysähtymään.

Itsetehtyyn ruisleipään jauhot tulevat omalta pellolta.